Hacı Bayramin moskeija Ankarassa – 1400-luvulta peräisin oleva pyhäkkö ja türbe

Ankara NähtävyydetHacı Bayramin moskeija Ankarassa – 1400-luvulta peräisin oleva pyhäkkö ja türbe

Hacı Bayramin moskeija: vanhan Ankaran hengellinen sydän

Ulus-kukkulalla, jossa aikoinaan kohoili keisari Augustuksen roomalainen temppeli, seisoo nykyään Hacı Bayram Camii -moskeija – Ankarin tärkein pyhäkkö ja tuhansien muslimien pyhiinvaelluskohde kaikkialta Turkista. Moskeija sijaitsee aivan antiikin temppelin vieressä, ja sen kivirakennelma sulautuu Augusteumin raunioihin muodostaen ainutlaatuisen arkkitehtonisen kokonaisuuden, jossa roomalainen antiikki elää rinnalla ottomaanien hurskauden kanssa. Täällä lepää Hacı Bayram-ı Veli – 1400-luvun sufi-šeikki, Bayramiye-tarikatin perustaja ja kokonaisen sukupolven osmanien eliitin hengellinen opettaja.

Moskeijan ja pyhimyksen historia

Moskeija rakennettiin vuosina 1427–1428 sulttaani Murad II:n aikana – pian Hacı Bayram-ı Velin kuoleman jälkeen (noin vuonna 1430). Sheikh, joka syntyi vuonna 1352 Solfasolin kylässä Ankarassa, oli Hamid Hamidüddin Aksarayîn (Somuncu Baba) oppilas ja kehitti ajan myötä oman sufi-suuntauksensa – Bayramiye – joka vaikutti valtavasti varhaisosmanien ajan hengelliseen elämään. Hänen oppilaidensa joukossa oli Akşemseddin – sulttaani Mehmed II Valloittajan opettaja.

Moskeija on rakennettu suoraan antiikin Augustuksen ja Roman temppelin (Monumentum Ancyranum) kaakkoisseinän viereen, jonka julkisivussa on säilynyt kuuluisa Res Gestae Divi Augusti -kirjoitus – Octavianus Augustuksen poliittinen testamentti. Pakanallisen temppelin ja islamilaisen pyhäkön naapuruus on yksi Turkin erikoisimmista. Moskeijaa on kunnostettu useita kertoja vuosisatojen kuluessa: mittavia uudistuksia tehtiin 1600–1700-luvuilla, 1900-luvun alussa minareetti uusittiin, ja 1940- ja 2010-luvuilla tehtiin laajoja restaurointitöitä. Kütahyan tuotantoa oleva kaakelikoriste lisättiin 1700-luvulla.

Hacı Bayram-ı Velin türbe (mausoleumi) sijaitsee aivan moskeijan vieressä, pienessä kupolilla varustetussa kivirakennuksessa. Sinne on haudattu myös hänen poikansa Ahmet Baba ja joukko hänen seuraajiaan. Moskeijan edessä oleva aukio toimii perinteisesti pyhiinvaeltajien kokoontumispaikkana, erityisesti perjantaisin ja uskonnollisten juhlapäivien aikana.

Arkkitehtuuri ja nähtävyydet

Ulkonäkö ja minareetti

Moskeija on pohjapiirrokseltaan suorakulmainen rakennus, joka on rakennettu veistetystä kelta-okra-värisestä kivestä ja tiilestä ja katettu tiilikatolla. Kaksikerroksinen rakenne – alakerta on rukoushalli ja yläkerta galleria – on tyypillistä varhaisosmanilaiselle anatolialaiselle perinteelle. Ainoa minareetti, hoikka ja siro, kohoaa rakennuksen luoteispuolella ja näkyy hyvin kaukaa. Sinne johtaa kierreportaat, ja perinteinen şerefe (muezzinin parveke) on koristeltu veistoksin.

Rukoussali ja mihrab

Sisätila on pitkänomainen sali, jota kattaa pylväiden varassa oleva puukatto. Mihrab on suunnattu Mekkaan ja sisustettu perinteiseen osmanilaiseen tyyliin; sen vieressä on puinen minbar, jossa on hienoa veistostyötä. Seinät on galleriatasoon asti päällystetty 1700-luvulla Kutahiyassa valmistetuilla keraamisilla paneeleilla: väreinä vallitsevat sininen, turkoosi ja valkoinen, ja kuvioina kasviarabeskeja ja ruusukkeita.

Türbe Hacı Bayram-ı Veli

Mausoleumi sijaitsee moskeijan kaakkoispuolella ja sinne pääsee erillisen sisäänkäynnin kautta. Se on pieni, yksikupolinen rakennus, jonka sisällä on arkku (symbolinen sarkofagi), joka on peitetty vihreällä kankaalla, johon on kirjailtu kultaisia ayatoja. Tila on aina täynnä pyhiinvaeltajia, jotka lukevat dua-rukouksia ja Koraania.

Augusteum lähellä

Muutaman askeleen päässä moskeijasta kohoavat roomalaisen Augustuksen ja Roman temppelin (Monumentum Ancyranum) muurit – yksi Anatolian tärkeimmistä antiikin muistomerkeistä. Juuri tähän on kaiverrettu Res Gestae Divi Augustin latinalainen ja kreikkalainen teksti kokonaisuudessaan – ensimmäisen roomalaisen keisarin omaelämäkerrallinen kertomus. Moskeijan ja temppelin vierailu yhdistetään yleensä yhdeksi kävelyretkeksi.

Mielenkiintoisia faktoja

  • Hacı Bayram-ı Veliä pidetään Ankaran suojelijana; paikallisen uskomuksen mukaan hänen rukouksensa suojelevat kaupunkia.
  • Moskeija on yksi harvoista paikoista Turkissa, jossa islamilainen pyhäkkö ja antiikin Rooman temppeli muodostavat yhtenäisen arkkitehtonisen kokonaisuuden.
  • Hacı Bayram oli paitsi sufi myös runoilija: hänen vanhaturkkilaisella kielellä kirjoittamansa runot ovat osa Anatolian mystisen runouden klassista kaanonin.
  • Moskeijan ympärille on muodostunut perinteinen kaupunginosa, joka tunnetaan tesbih-rukousnauhoja, halvaa, lokumia ja uskonnollista kirjallisuutta myyvistä kaupoistaan.
  • Bayramiye-veljeskunta antoi alkunsa useille suurille haaroille: Şemsiyye, Melamiyye ja Celvetiyye – joista viimeinen vaikutti erityisesti 1600-luvun Istanbulin hengelliseen elämään.

Miten sinne pääsee

Moskeija sijaitsee Ulus-alueella, Ankarin historiallisessa keskustassa, vain 1 km:n päässä Ulus Meydanı -aukiosta. Lähin metroasema on Ulus (Ankaray/M1-linja). Kävelymatka aukiolta kestää noin 10–15 minuuttia Hacı Bayram Caddesi -katua pitkin. Ankara Garı -rautatieasemalta on matkaa noin 1,5 km, ja sinne pääsee kätevästi kävellen tai taksilla.

Autolla pääsee perille, mutta vanhankaupungin alueella kadut ovat kapeita ja pysäköintipaikkoja on rajoitetusti. Suosittelemme jättämään auton johonkin Ulusin alueen maksullisista pysäköintialueista. Esenboğan lentokentältä (ESB) on noin 35 km, ja sinne pääsee helposti Havaistilla tai taksilla.

Vinkkejä matkailijalle

Hacı Bayram Camii on toiminnassa oleva moskeija, joten noudata muslimien pyhäkköjen vierailusääntöjä: riisu kengät sisäänkäynnin luona (hyllyt ja pussit on varattu), naisten on peitettävä pää huivilla, ja olkapäät ja polvet on peitettävä. Huiveja jaetaan joskus sisäänkäynnin luona, mutta on parempi ottaa oma mukaan.

Paras aika vierailulle on rukoushetkien välillä, perjantairukouksen (cuma namazı noin keskipäivällä) ja suurten uskonnollisten juhlapäivien ulkopuolella, jolloin moskeija ja aukio ovat täynnä ihmisiä. Arkiaamut ovat rauhallisimpia. Türbe Hacı Bayram on avoinna päivittäin, sisäänpääsy on ilmainen.

Älä missaa vieressä sijaitsevaa Monumentum Ancyranumia – pääset raunioalueelle ilmaiseksi kiertämällä moskeijan vasemmalta puolelta. Roomalaisen antiikin ja ottomaanien sufismin yhdistelmä luo ainutlaatuisen tunnelman, jota ei löydy mistään muualta Turkista. Kiertokäynnin jälkeen voit kävellä läheisissä kaupoissa ja maistella perinteisiä anatolialaisia makeisia – erityisesti tahin pekmeziä ja helvaa.

Valokuvaus moskeijan sisällä on sallittua, mutta ilman salamaa ja ei rukousaikana. Parhaat näkymät kokonaisuudelle avautuvat luoteiskulmasta, jossa minareetti, türben kupoli ja Augustuksen temppelin rauniot muodostavat yhden kokonaisuuden.

Mukavuutesi on meille tärkeää, klikkaa haluamaasi merkkiä luodaksesi reitin
Kokous seuraavien puolesta minuuttia ennen
Eilen 17:48

Myös aiheesta

Cyaneae (Kianeia) – Lykian sarkofagikaupunki Demren lähellä
Cyaneae (Kianeia) – Lykian sarkofagikaupunki Demren lähellä
Eilen 17:48
Güvenpark Kızılayssa – turvallisuuden muistomerkki ja Ankaran sydän
Güvenpark Kızılayssa – turvallisuuden muistomerkki ja Ankaran sydän
Eilen 17:48
Vanha moskeija (Mersin) – historia ja arkkitehtuuri Eski Cami
Vanha moskeija (Mersin) – historia ja arkkitehtuuri Eski Cami
Eilen 17:48
Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa
Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa
Eilen 17:48
Usein kysytyt kysymykset — Hacı Bayramin moskeija Ankarassa – 1400-luvulta peräisin oleva pyhäkkö ja türbe Vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin osoitteesta Hacı Bayramin moskeija Ankarassa – 1400-luvulta peräisin oleva pyhäkkö ja türbe. Tietoa palvelun toiminnasta, mahdollisuuksista ja käytöstä.
Hacı Bayram-ı Veli (noin 1352–1430) oli sufinen šeikh, runoilija ja hengellinen opettaja, joka syntyi Solfasolin kylässä Ankarassa. Hän perusti Bayramiye-sufi-veljeskunnan, jolla oli valtava vaikutus varhaisosmanien ajan hengelliseen ja kulttuuriseen elämään. Hänen oppilaidensa joukossa oli Akşemseddin, Mehmed II Valloittajan opettaja. Hacı Bayram-ı Veliä pidetään Ankaran taivaallisena suojelijana, ja hänen moskeijan vieressä sijaitseva mausoleuminsa houkuttelee vuosittain tuhansia pyhiinvaeltajia ympäri Turkkia.
Ei, Hacı Bayram Camii -moskeijan ja sen vieressä sijaitsevan Hacı Bayram-ı Veli -mausoleumin (Türbe) vierailu on täysin ilmaista. Türbe on avoinna päivittäin. Samoin voi ilmaiseksi tutustua antiikin Augustuksen temppelin (Monumentum Ancyranum) raunioihin, jotka sijaitsevat aivan moskeijan vieressä.
Kyllä, moskeija on avoinna kaikenuskoisille matkailijoille – edellyttäen, että muslimien pyhäkköjä koskevia vierailusääntöjä noudatetaan. Kengät on riisuttava sisäänkäynnin luona, naisten on peitettävä päänsä ja pukeuduttava niin, että hartiat ja polvet ovat peitossa. Huiveja jaetaan joskus sisäänkäynnin yhteydessä, mutta on parempi tuoda oma mukanaan. Valokuvaus on sallittua ilman salamaa ja muulloin kuin rukoushetkellä.
Monumentum Ancyranum on 1. vuosisadalla eKr. rakennettu roomalainen Augustuksen ja Roman temppeli, jonka seinille on kaiverrettu Res Gestae Divi Augusti -teoksen koko teksti latinaksi ja kreikaksi. Teos on Rooman ensimmäisen keisarin Octavianus Augustuksen poliittinen testamentti. Hacı Bayram Camii -moskeija rakennettiin tämän temppelin kaakkoisseinän viereen vuosina 1427–1428, muodostaen ainutlaatuisen kokonaisuuden: roomalainen antiikki ja ottomaanien islamilainen arkkitehtuuri ovat kirjaimellisesti kosketuksissa toisiinsa. Raunioille pääsee kiertämällä moskeijan vasemmalta puolelta.
Rukoussalin seinät on koristeltu 1700-luvulla Kütahyan alueella valmistetuilla keraamisilla paneeleilla aina parvekkeen tasolle asti. Niille ovat ominaisia sininen, turkoosi ja valkoinen väri sekä kasviarabeski- ja ruusukuvioinnit. Kütahya on turkkilaisen kaakeli-taiteen historiallinen keskus, ja nämä paneelit kuuluvat tämän tyylin edustavimpiin esimerkkeihin Ankarassa.
Bayramiye on sufinen tarikat, jonka Hacı Bayram-ı Veli perusti 1400-luvulla. Järjestö vaikutti merkittävästi Ottomaanien valtakunnan hengelliseen elämään ja synnytti useita suuria haaroja: Şemsiyye, Melamiyye ja Celvetiyye. Viimeksi mainittu oli erityisen aktiivinen Istanbulissa 1600-luvulla. Uskonnollisen toiminnan lisäksi Hacı Bayram-ı Veli jätti jälkeensä vanhaturkkilaiskielisen runoperinnön, joka on tullut osaksi Anatolian mystisen runouden klassista kaanonia.
Arkipäivien rauhallisimmat hetket ovat aamulla – aamurukouksen jälkeen ja ennen puoltapäivää. Perjantain keskipäivää (cuma namazı) kannattaa välttää, sillä silloin moskeija ja sen ympäröivä alue ovat täynnä ihmisiä. Myös suurten uskonnollisten juhlapäivien – Kurban-bayramin ja Ramazan-bayramin – aikana alueella on paljon väkeä. Suositeltavat vuodenaajat Ulus-alueen yleiskatsaukseen ovat kevät ja syksy.
Hacı Bayram Camii -moskeijan ympäristö on historiallisesti kehittynyt uskonnollisväritteiseksi kauppakortteliksi. Täältä löytyy kauppoja, joissa myydään rukousnauhoja (tesbih), halvaa (helva), lokumia, tahini-pekmez-tahnoja (tahin pekmez), uskonnollista kirjallisuutta ja matkamuistoja. Tämä on hyvä paikka maistella perinteisiä anatolialaisia makeisia ja ostaa muistoksi jotain.
Kyllä, moskeijan ja Monumentum Ancyranumin lisäksi aivan lähellä sijaitsee historiallinen Ulus-alue markkinoineen ja vanhoine rakennuksineen. Hieman kauempana ovat Ankaran linnoitus (Ankara Kalesi) ja Anatolian sivilisaatioiden museo (Anadolu Medeniyetleri Müzesi), joka on yksi Turkin parhaista arkeologisista museoista. Kaikki kolme kohdetta voi yhdistää yhdeksi puolen päivän kävelykierroksiksi.
Kaikkein vaikuttavin näkymä avautuu kompleksin luoteiskulmasta: täältä samaan kuvaan mahtuu moskeijan hoikka minareetti, Türben kupoli ja Augustuksen temppelin antiikin aikaiset muurit. Moskeijan sisällä saa ottaa valokuvia, mutta vain ilman salamaa ja ei rukoushetken aikana.
Käyttöopas — Hacı Bayramin moskeija Ankarassa – 1400-luvulta peräisin oleva pyhäkkö ja türbe Hacı Bayramin moskeija Ankarassa – 1400-luvulta peräisin oleva pyhäkkö ja türbe -käyttöopas, jossa kuvataan laitteen tärkeimmät toiminnot, ominaisuudet ja käyttöperiaatteet.
Hacı Bayram Camii -moskeija sijaitsee Ulus-alueella, Ankarin historiallisessa keskustassa. Helpoin tapa päästä sinne on mennä metrolla Ulus-asemalle (Ankaray/M1-linja) ja kävellä sieltä noin 10–15 minuuttia Hacı Bayram Caddesi -katua pitkin. Etäisyys Ankara Garı -rautatieasemalta on noin 1,5 km – sinne pääsee kävellen tai taksilla. Jos tulet Esenboğan lentokentältä, käytä Havaist-bussia tai taksia (noin 35 km). Autolla matkustaessasi ota huomioon vanhankaupungin kapeat kadut: on parempi jättää auto maksulliselle pysäköintialueelle Ulus-alueelle.
Hacı Bayram Camii on käytössä oleva moskeija, joten pukeutumiseen sovelletaan tiettyjä vaatimuksia. Naisten tulee peittää pää (huivilla), hartiat ja polvet. Miesten tulisi myös välttää shortseja. Kengät riisutaan sisäänkäynnin luona — niitä varten on hyllyjä ja kasseja. Huiveja jaetaan joskus sisäänkäynnin luona, mutta on turvallisempaa ottaa oma mukaan. Valmistele vaatteet etukäteen, varsinkin jos aiot vierailla lämpimänä vuodenaikana.
Tule arkipäivänä aamupäivällä – aamurukouksen jälkeen ja ennen keskipäivää. Tämä on rauhallisin aika: pyhiinvaeltajia on vähän, salissa on hiljaista, ja voit rauhassa tutustua mihrabiin, minbariin ja kaakeliin. Vältä perjantaita keskipäivän aikaan (cuma namazı) ja suuria uskonnollisia juhlapäiviä – näinä aikoina moskeija ja sen edessä oleva aukio ovat täynnä ihmisiä.
Aloita ulkoisella katselmuksella: kierrä rakennuskompleksi ympäri ja tarkkaile, kuinka moskeijan kivirakennelma liittyy tiiviisti Augustuksen temppelin (Monumentum Ancyranum) antiikin muureihin. Paras valokuvauspaikka on luoteiskulma, jossa minareetti, mausoleumin kupoli ja roomalaisen temppelin rauniot muodostavat yhden linjan. Raunioalueelle on vapaa pääsy – kierrä moskeija vasemmalta ja tutustu seinillä oleviin latinankielisiin ja kreikankielisiin Res Gestae Divi Augusti -teksteihin.
Riisu kengät sisäänkäynnin luona ja astu sisään pitkänomaiseen rukoussaliin, jonka puinen katto lepää pylväiden varassa. Huomaa Mekkaan päin oleva mihrab, veistetty puinen minbar sekä 1700-luvulla Kutahiyassa valmistetut keraamiset paneelit – siniset, turkoosit ja valkoiset, joissa on kasviarabeskeja. Jos salissa on meneillään rukous, odota sisäänkäynnin luona tai tarkkaile hiljaa häiritsemättä rukoilijoita. Valokuvaus on sallittua ilman salamaa ja rukoushetken ulkopuolella.
Mausoleumi sijaitsee moskeijan kaakkoispuolella, ja siihen on oma sisäänkäynti. Pienen kupolirakennuksen sisällä on arkku (symbolinen sarkofagi), joka on peitetty vihreällä kankaalla, johon on kirjailtu kultaisia ayatoja. Täällä lepäävät myös šeikki Ahmet Baban poika ja hänen seuraajansa. Sisäänpääsy on ilmainen, ja paikka on avoinna päivittäin. Sisällä pyhiinvaeltajat lukevat dua-rukouksia ja Koraania – noudata hiljaisuutta ja käyttäydy kunnioittavasti.
Kun olet tutustunut kompleksiin, kävele ympäröivillä kaduilla: täältä löydät perinteisiä kauppoja, joissa myydään rukousnauhoja (tesbih), uskonnollista kirjallisuutta, lokumia, halvaa (helva) sekä tahini-pekmez-pastat (tahin pekmez). Tämä on hyvä paikka ostaa aitoja matkamuistoja ja nauttia välipala. Koko reitti – moskeija, Türbe, Monumentum Ancyranum ja kortteli – kestää noin 1,5 tuntia; halutessasi voit jatkaa kävelyä Ankaran linnoitukseen (Ankara Kalesi) tai Anatolian sivilisaatioiden museoon.